perjantai 20. marraskuuta 2015

Kapinalliset rivit

Edellisten Pohjois-Suomen kirjailijapäivien (Taivalkoski 2014) teema oli ilo ja kirjailijapäivät oli hyvin iloinen tapahtuma. Seuraavan tapahtuman teema, kapinalliset rivit, on mukavan kutkuttava ja antaa mahdollisuuden siihen, että ohjelmistossa on runsaasti särmää.

Kapinallisten rivien kirjoittaja nostaa usein jonkin epäkohdan esille. Kirja voi olla kapinallinen monella tavalla. José Saramagon Kertomus näkevistä, -romaanissa ihmiset äänestävät tyhjää, minkä seurauksena valtio ajautuu kaaokseen. Mikko-Pekka Heikkisen kirjassa Terveisiä Kutturasta Pohjois-Suomi julistaa sodan Etelä-Suomea vastaan. Lionel Shriverin Poikani Kevin on taitavasti kirjoitettu kirja kauheasta aiheesta eli siitä, kun oma poika on koulusurmaaja. Yksi vaikuttavimmista kirjoista, joita olen lukenut, on George Orwellin Vuonna 1984, missä päähenkilö yrittää kapinoida puoluetta vastaan. Vladimir Nabokovin Lolita julistettiin ilmestymisensä jälkeen kielletyksi kirjaksi. Radikaalia kapinaa kuvaa Chuck Palahniukin Fight Club. Pentti Haanpää joutui julkaisuboikottiin julkaistuaan kirjansa Kenttä ja kasarmi.

Suomessa on ollut kirjasotia, muun muassa Hannu Salaman Juhannustanssien sekä Paavo Rintalan Sissiluutnantin takia. Ja olen melkeinpä varma, että koska ihmiset ovat mielipiteissään jatkuvasti yhä jyrkempiä ja he loukkaantuvat yhä herkemmin, niin kirjasotia tulee vielä lisää. Mutta mikähän tulee olemaan seuraava kohuteos?

kirjallisuuden läänintaiteilija
Tuomo Heikkinen

maanantai 26. lokakuuta 2015

Tervetuloa Pohjois-Suomen kirjailijapäiville Rovaniemelle 22.-24.4.2016!

Vuoden 2016 Pohjois-Suomen kirjailijapäivien pääteema ”Kapinalliset rivit” on ajankohtainen aihe tämänhetkisessä maailmantilanteessa. Otamme teeman valinnalla kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuemme suvaitsevaisuutta, rajattomuutta, monikulttuurisuutta ja positiivista muutosta. Lisäksi ”Kapinalliset rivit” liittyy kapinaan kirjallisuudessa ja kirjailijan työssä, tarkastelukulmana sopiva – sopimaton – sovitettu. Teema johdattaa pohtimaan kuuliaisuuden ja kapinallisuuden välistä rajaa pohjoisessa kirjallisuudessa, kielen käytössä ja kirja-alaa koskevissa ammatillisissa kysymyksissä.

Julkaisemme blogissamme kuukausittain Pohjois-Suomen kirjailijapäivien sisältötyöryhmän jäsenien kirjoituksia liittyen kirjailijapäivien teemaan. Lokakuun tekstin on kirjoittanut Tuula Väisänen.

Kirjailijan merkitys nyky-yhteiskunnassa

Ryhtyessäni kirjoittamaan Kapinlalliset rivit blogiin löysinkin vanhan esseeni vuodelta 2006, jolloin opiskelin Pasilassa mediakäsikirjoituskoulutuksessa. Venäläinen ihmisoikeusaktivisti Anna Politkovskaja oli vielä hengissä lokakuun alussa 2006 kun kirjoitin tätä, muutaman päivän päästä hän oli kuollut.Olin Oulussa lokakuussa hänen muistokseen järjestetyssä kynttiläkulkueessa.


Jo antiikin kreikassa kirjailja heilutti sanansäilää

Antiikin Kreikan ajoista lähtien kirjailijat ovat olleet yhteiskunnan kriittisiä ääniä, heidän älykkäät sanansa ja nokkelasti punotut ajatukset ovat olleet myrkkynuolia vallanpitäjille. Esimmäisestä tunnetusta runoilijasta Arkhiloksesta sanottiin, että hänen nimensä merkitsiantiikin aikana samaa kuin myrkyllinen ja pureva kieli, julma ja armoton herjaus. Jo tällöin runoniekkoja ja ajattelijoita ajettiin maanpakoon, missä muuan Theognis runoili vierailla mailla harhaillessaan: ” Köyhänä näät joka mies on neuvoon kelvoton, toimeen ei hän pystyä voi; kahlittu kielikin on.”
Monissa yhteiskunnallisissa tilanteissa kirjailijat ovat tunteneet vastuuta ja sanomisen pakkoa, jopa oman henkensä kustannuksella.

Jatka tekstin lukemista painamalla Lisätietoja-painiketta.